HOI!!!

Hengissä ollaan.

Tässä tulee nyt parin viikon ajalta vähän tekstiä ja vähän enemmän kuvia, joskus niinkin päin.

Aloitetaan vaikka siitä, että käytiin vihdoin kuuluisassa "ghost townissa", North Bloomfieldissä, mikä oli ehkä hienoinen pettymys. Kylä oli itsessään hieno, mutta ei siellä mitään kummituksia ollut, perkele. Odotettiin pääsevämme johonkin oikeasti kartalta kadonneeseen ränsistyneeseen pikku kyläpahaseen, mutta perille päästyämme selvisi että paikka onkin ihan turisteille avoinna oleva nähtävyys, hyvin huollettu ja ylläpidetty & keväisin ja kesäisin siellä järjestetään jopa opastettuja kierroksia... Jopa museo oli sinne pykätty turisteja varten, kaikkine esitteineen ja lentolehtisineen. Mutta paikka itsessään oli siis nätti ja viihtyisä, käytännössä yksi pitkä katu jonka varressa oli rivistö asuintaloja, apteekki, kauppa ja hostelli. Pienen matkan päästä itse pääkadusta, kukkulan laelta, löytyi vielä koulu, kirkko sekä hautausmaa. (Tämä olikin se surullisin osuus, perhehautoja, joissa viidestä lapsesta neljä kuollut alle parikymppisinä, ennen molempia vanhempiaan.. Mikä lie tauti vienyt.) Koulu oli tosiaan kuin vanha kansakoulu pulpettirivstöineen ja neljän hengen istuttavine ulkohuusseineen, sisään koulurakennukseen ei päästy sillä "oppaamme" oli jo jatkanut matkaansa, mutta ikkunoista pääsi hyvin kurkkimaan sisään. :) Kuten suurin osa tämän alueen kylistä ja kaupungeista oli tämäkin perustettu kultaryntäyksen aikaan 1850-luvulla, mutta sittemmin kultasuonten ehdyttyä ja toimeentulon puutteessa autioitunut, kun ihmiset karkasivat lähemmäs sivistystä ja työpaikkoja. Kaikkein mielenkiintoisinta oli ehkä nähdä esim. kaupan valikoima kaikkine vanhoine tavaroineen ja kyltteineen ja koko sen aikainen elintapa ylipäätään (siis lähinnä kuvitella..).

Ihan mielenkiintoinen paikka kaikenkaikkiaan, etenkin jos yhtään tykkää fiilistellä vanhaa ja kuvitella elämää joskus kauan sitten... :) Tässä jokunen kuva North Bloomfieldistä.

IMG_2061-normal.jpg

IMG_2060-normal.jpg

IMG_1521-normal.jpg

( ^ Oli kuulkaa ihan_pakko ottaa tällänen ihku poseerauskuva puun alla... Kuvassa keskimmäinen henkilö oli siis ehkä eniten asiasta innoissaan.)

IMG_2070-normal.jpg

( ^ Kauppa)

IMG_2071-normal.jpgIMG_2067-normal.jpg

( ^ Apteekki)

IMG_2066-normal.jpg

( ^ Vanha etsintäkuulutus! :D)

IMG_1528-normal.jpg

( ^ Lisää pakollisia turistikuvia, vasemmalla miljonääri-Borris, joka liittyi seuraamme, edessä Peter)

 

Asiaan numero kaksi, sain ponin ratsastettavaksi. Tämä on siis yksäri, jonka omistaja käy tallilla muutaman kerran viikossa, mutta ratsastaa vai yhtenä päivistä. Muulloin tekevät maasta käsin -juttuja.

Tämä poni-herra on ihan hauska tapaus, mutta ei ole juuri tottunut tekemään töitä kentällä, ja hauskinta ponin mielestä onkin tehdä pysähdyksiä suoraan vauhdista... Lähinnä sillä on ratsastettu maastossa poluilla ja pääosin käyntiä uskoisin. Mitä minä ponin kanssa yritän opetella on ensinnäkin liikkumaan eteenpäin ja sitten vielä löytää edes jonkunlainen tahti, sen sijaan että joko pysähdellään tai kipitetään. Niin ja kulkea mielellään vielä ratsastajan osoittamaan suuntaan.

Poni on myös laihdutuskuurilla. Se rakastaa hyppäämistä (tosin omistaja on vain irtohypyttänyt sitä, mutta ehkä jos kenttähommissa löytyy joku kontrolli niin päästään jopa pomppimaan miniristikoita ennen kun poistun... :D), ja on hyvä maastossa, joten mitä tahansa sen kanssa haluan tehdäkin niin saan vapaat kädet noin neljänä päivänä viikossa, kaikki tekeminen on kuulemma prempi kuin ei mitään. Mulle tämä on ihan hauska projekti, vaikka tunnenkin itseni aika suureksi pienen eläimen selässä. :D Onneksi yleensä puolisen tuntia riittää kerrallaan..

Kyseessä on aikamoinen sekoitus rotuja, mutta pääosin taitaa edustaa Highland ponya (olisikohan "ylämaan poni" ihan suoraan se suomenkielinen nimi rodulle). Eli sitkeä pieni hevonen, jota paljon käytetään paljon esim. vaellushevosena Skotlannissa, josta rotu on myös kotoisin.

IMG_0481-normal.jpg

( ^ Kuvakulma on vähän kökkö, räpsitty korkeamman ratsun selästä..)

 

Tänään kohtasin todellisen (!) haasteen, jouduin nimittäin tuuramaan tunninpidossa, kääk! Oppilaana oli 9-vuotias tyttö, oikein herttainen tapaus (not spoiled!! :D ) ja yleisönä oli vain koko suku... no ei ihan mutta melkein. Varmasti niillä oli hauskaa kun yritin esittää asioita oikein loistavalla hevosenglannillani, kuinka esim. ilmaistaan oikea tai väärä kevennys ja sitten vielä pyydetään vaihtamaan se?!! Olevinaan niin yksinkertaista, ja olin niin hukassa, muhahahah. Mutta ihan hyvin kai se meni, tulin ymmärretyksi... Ainakin suurimmalta osin. Ja ainakin yritin parhaani, vaikka vähän turhauttavaa se oli kun nopeasti yritit antaa korjaavan ohjeen ja et äkkiä keksinyt kuinka se kerrotaan muulla kuin suomen kielellä (luultavasti aika suuren osan tunnista seisoin oikeasti haavi auki keskellä kenttää rekisteröiden virheitä, turhautuen ja mokeltaen suomen aakkosista sitä ostetuinta vokaalia "ööööööö..."). Perhe poistui kuitenkin onnellisena, tilanteet voi aina pelastaa huonolla huumorilla.. ;) Ja Amerikassa luonnollisesti (wannabe) pepsodent-hymyllä ja kehumalla kakaran maasta taivaaseen vanhemmille? Yh.

Tarkennuksena vielä, että täällä ei siis ole tuntitoimintaa, mutta tiluksilla asuu eräs naishenkilö, Gwen, jolla on viisi pientä poni-hevoista, ja hän opettaa joitain alkeisratsastajia omilla hevosillaan muutaman kerran viikossa. Tänään hän oli estynyt pitämästä tuntia, muttei halunnut perua sitä, joten pyysi minua tuuraamaan. Mikä oli kyllä aikamoinen luottamuksen osoitus häneltä, täytyy sanoa, ajatellen että minä en ensinnäkään tuntenut perhettä enkä hänen opetushevostaan ollenkaan etukäteen, hänellä ei ollut mitään käryä minun mahdollisesta opetuskokemuksesta (vähäinen.. :D) ja Gwen itse vietti siis päivän kokonaan toisella paikkakunnalla kurssilla. Mutta oli ihan hauskaa, myös minulla, ja opettavaista myös. :)

Alla vähän kuvamateriaalia tästäkin.

IMG_0491-normal.jpg

IMG_0492-normal.jpg

IMG_0494-normal.jpg

IMG_0499-normal.jpgIMG_0501-normal.jpg

 ( ^ Tehtiin kuulkaa ihan kartioita apuna käyttäen kahdeksikkoa, oli jännää!)


Lopuksi vielä pakko laittaa yksi juoksutus-kuva, jossa ei itsessään mitään ihmeellistä, muuta kuin erityisen huono laatu, mutta ette ikinä arvaa mikä poni on kyseesä.. Nimittäin Paris Hiltonin sukulaishevoinen!!! Niitä on täällä tarkkaan ottaen kolme, kaikki tietysti mitä jalointa arabialaisverta ja omistaja on siis Paris Hiltonin täti. Ihan mukava tyyppi oikeasti, mitä nyt jotkut hevosen hoidolliset asiat on ehkä vedetty vähän överiksi. Kuka nyt muutenkaan ihan oikeasti maksaa $50 000 puskailuun tarkoitetusta ponista?! ...ja arabi? Nojoo, watevör. (Tapasin hänet siis vain kerran, kun käytiin poimimassa ponit kyytiin niiden kesä-ylläpitopaikasta, pian tämän jälkeen täti matkasikin jo Hawaijin asunnolleen viettämään seuraavia kuutta kuukautta... Elukat ovat täällä siis "talvivarastossa" :D)

IMG_0473-normal.jpg

Palaamisiin!